Kontaktien opetustyyli jäi mietintään reilu kk sitten, mutta jatkan nyt samalla namityylillä kuin ennenkin -- ehkä vain oma käskytys pitää olla painokkaampi eikä sievistelevää liverrystä, joka ei tarpeeksi erotu puuskutuksen seasta kuin anovana pyyntönä. Ehkä - tai selittelylinja

Keinukammoiselle (eli minulle) ensimmäiseksi keinutreeni. Aluksi yksittäisenä, koske (nami kontaktilla) + luvan kanssa ylös (ei välinameja) ja alustalla maassa nami. Meni hyvin. Ja paluu lähtöpisteeseen, jolloin keinu palautui samalla kolahtaen alas - ja Luke hypähteli väistäen kauemmaksi - hoh-hoijaa, olevinaan herkkä poika vai. Se ei vaan osaa vakuuttaa, että arastelisi oikeasti keinua, joten tehtävään vaikeutta. Aidan takaakierto ja keinu. Aivan kuin osaisi kierrä-käskyn  koska en ollut taaskaan tyytyväinen omaan ohjaukseen, ja sitten keinulle, pysähtyen kontaktille ja nyt käskystä eteni tosi vauhdikkaasti päähän asti, eikä ainakaan jäänyt varomaan keinun alasrämähdystä.

Toisena kontaktina A, jolle saapuminen aidan kautta. (Ylösmenolla nami + alastulon jälkeen maassa alustalla).  Ok.

Ja viimeisenä esteparina otin putken (puomin alla U:na) ja renkaan. Eka lähetys meni periaateessa väärään päähän putkea - tosin en tainnut tietää itsekään kumpaan päähän olin lähettämässä  Toisella kerralla meni sitten oikeaan päähän - ei kyllä irronnut mitenkään hyvin, vaan vaati saattamista ja käskyn toistamista.