Suunnitelmissa oli, että oikeaan etukulmaan 1. MM, vasemmalle etukulmaan tyhjä ja oikealle puolipakeneva MM.

Kun tultiin KL:lle molemmat MM olivatkin näkymättömissä ja porukkaa ei treeneissä enempää, että olisi ketään kertomassa, joten huutelin metsään, missä on 2. MM. Luke siinä korvat tötteröllä kuunteli sananvaihtoa ja ajattelin jo, että siinähän on nyt treeni pilattu, kun saa jo toiselta MM huutoärsykettä ja 1.MM on samalla puolella rataa jonne pitäisi ensin malttaa mennä. (Olivat pähkäilleet, ettei 2.MM kerkeekään metsään tyhjän piston aikana, joten siksi oli mennyt valmiiksi.)

No. Treeni alkuun kaikesta huolimatta. Menin kuitenkin 2m metsän puolelle lähettämään, että hieman helpottuisi 1. pisto. Luke lähti vauhdilla, mutta upposi vain 10m ja kaarsi rataa eteenpäin kohti 2.MM. Kutsuin pois ja lähetin uudestaan vielä pari metriä syvemmältä rataa. Upposi takarajalle, mutta hieman viistosti, ettei saanut hajua 1.MM ja lähti kaartamaan kohti 2.MM - teki kyllä hienoa laatikkoa, mutta taas kohti 2.MM ja kutsuin. Jouduin vähän ärähtämäänkin, että varmasti totteli, mutta siitä sitten surper iloiset kehut kun tuli. Kolmas lähetys taas vähän syvemmältä etulinjaa pitkin. Nyt meni aivan suoraan ja löysi MM, joka toi KLlle. Lähetys vasempaan etukulmaan (tyhjä siis). Luke meni suoraan takarajalle ja teki kyllä hienon - tosin laajankin - laatikon. Juoksi takarajalla varmaan 40m. Iloinen kutsu riitti tällä kertaa eikä tarvinnut komentaa. Tullessa luokse, haistoi/näki ehkä ?- ja varmaan muisti ääniavunkin, kun oli jo vahvasti suuntaamassa juoksuaan KL yli kohti MM. Tuli kuitenkin käden kautta, jossa lihapullaa, mutta tuijotti koko ajan metsään. Lähetin ja MM lähti puolivälistä rataa pakenemaan.

Että oli lopulta ihan loisto treeni, vaikka kaikki katastrofin ainekset oli ilmassa